Tonttikaupat takana ja ensimmäiset tonttisuunnitelmat
Tuntuu, että pariin viikkoon ei ole tapahtunut mitään sellaista, josta olisi tarpeen raportoida. Ja sitten taas - onhan tässä nyt kuitenkin taas moni asia ottanut konreettisia askeleita eteenpäin.
Edellisviikolla saimme viimein nimet alle kauppakirjoihin. Meillä on nyt siis tontti! Tonttiprojekti oli jo sinällään alusta saakka hieman haastavan tuntuinen, sillä meidän kriteereillä (sijainti pääkaupunkiseudulla, tarpeeksi rakennusoikeutta, budjetti) ei niin kovin montaa potentiaalista myytävää tonttia tullut vastaan. Olisikohan tämä johtunut sitten vain puhtaasti siitä, että olimme tonttikauppojen osalta jotenkin väärään aikaan liikkeellä? Jotenkin kyllä ajattelimme, että emme ole ainoita, jotka aloittavat talonrakennussuunnitelmat nimenomaan talven pimeinä kuukausina; talvihan on mitä parhainta aikaa suunnitella, kun konreettista rakentamista ei tänä aikana (ainakaan niin kovin helposti) pysty tai kannata edistää ilman lisälaskua.
Nyt ostamamme tontti tuli onneksemme kuitenkin sitten jossain vaiheessa vastaan. Tontti sijaitsee Espoon Perusmäessä ja neliöitä siinä tulee olemaan kaiken kaikkiaan noin 1038 m2. Lopullinen neliömäärä tulee tarkentumaan vielä seuraavien kuukausien aikana, kunhan tontin lohoaminen saadaan suoritettua loppuun saakka. Tontin rajalle on jo vedetty kunnallistekniikka valmiiksi, joten onneksemme meidän ei tarvitse näitä lähteä itse vetämään mistään pidemmältä. Myös tiestö on jo rakennettu omalle alueellemme valmiiksi eli talomme edestä kulkee asfaltoitu tie, jota reunustaa katuvalot.
Ostamamme omakotitontti sijaitsee uudella asemakaava-alueella ja naapurustossa onkin paraikaa käynnissä kiivas rakentaminen. Näyttäisi siltä, että pääsemme itse rakentamaan omaa kotiamme kadulle ns. viimeisten joukossa. Sinällään ihan kivakin juttu, että alue muotoutuu nyt jatkuvasti ja pääsemme näkemään, minkälaisia ratkaisuja naapuritonttien asukkaat ovat itselleen tehneet. Vaikka tulemmekin rakentamaan juuri sellaisen kodin kuin millaisena sen mielessämme näemme, on silti ihan paikallaan myös varmistua siitä, että oma rakennus piha-alueineen soljuu sujuvasti alueen yleisilmeen joukkoon.
Tällä hetkellä oma rakentamisaikataulumme näyttää alustavien suunnitelmien valossa seuraavalta:
1. Rakennusluvat, talotoimittajan (ja autotallitoimittajan ) valinta, pääsuunnittelijan ja vastaavan mestarin valinta kevät-kesä 2017
2. Tontin raivaus ja maatyöt kesä 2017
3. Autotallin ja autokatoksen rakentaminen syksy 2017
4. Perustukset ja talopaketti kevät 2018
5. Sisätyöt kesä-syksy 2018
Itse asemakaava antaa meille ihan mukavasti liikkumavaraa ja vaihtoehtoja. Toki kaava määrittelee tiettyjä asioita asuinrakennuksen materiaalin ja värityksen osalta, mutta kuitenkin niin, että se ei todellisuudessa rajoita tai vaikeuta meidän jo alustavasti miettimiä ratkaisuja.
Miten ostamamme tontin asemakaava sitten ohjaa tekemistämme? Kaavan mukaan julkisivun pääasiallinen materiaali tulee olla puuta ja rakennuksen värityksessä tulee käyttää voimakkaita maavärejä välttäen sitä, että väri on sama kuin viereisessä asuintalossa. Vesikaton värin pitää olla tumma. Alueet, joille ei rakenneta, pitää säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisessa tilassa. Siis. Varsin yksinkertaisia ja helppoja määräyksiä noudattaa.
Vaikka tontti on neliöiltään iso ja itse asemakaavan määräykset varsin kevyet, ei rakentamisen osalta silti päästä välttämättä kaikkein helpoimmalla. Tontti sattuu olemaan sivuttain lievä rinnetontti, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että tonttia joudutaan tonttitöiden aikana täyttämään jonkin verran. Tonttipohja sinällään on hyvä: ensimmäiset kaksi metriä on moreenia, jonka alla on kallio. Koska nousua tontilla on parhaimmillaan kuitenkin muutama metri, joudutaan käytännössä harrastamaan jonkin verran louhintaa / kallion räjäyttämistä, jotta korkeuseroa saadaan tasoitettua. Toisaalta sitten taas, loukittua kalliota voidaan hyvin käyttää täyttömaana tonttitöissä.
Koska olemme suunnitelleet itsellemme ison, noin 110 neliön pohjalla olevan kaksikerroksisen omakotitalon sekä erillisen 60 neliön autotallin ja autokatoksen, tulee tontilla ongelmalliseksi rakennusten sijoittelu suhteessa palomääräyksiin. Autotalli tulisi sijoittaa 8 metrin päähän asuinrakennuksesta, jos haluaisimme jättää siitä palo-osastoinnit kokonaan tekemättä. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että asuintalon ja tallin väliin jää ainoastaan noin 5 metriä, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että autotallirakennukseen joudutaan tekemään palo-osastoinnit. Palo-osastointi tarkoittaa sitten taas puolestaan hieman lisäkuluja alunperin suunniteltuun autotallibudjettiin.
Vaikka palo-osastoinnit tullaankin toteuttamaan autotalliin, toivoisimme tietenkin, että saamme asuinrakennuksen ja tallin väliä kasvatettua nyt suunnitellusta 5 metristä. Olemmekin puhuneet, että yritämme hakea tontille poikkeuslupaa sen suhteen, että saisimme rakentaa autotalli -ja katospaikat 2 metrin päähän tontin tienpuoleisesta rajasta (normaalistihan väliä pitää rajasta aina olla 4 metriä). Poikkeusluvalla saisimme nimenomaan edistettyä paloturvallisuutta talon ja autotallin valisen etäisyyden kasvaessa sekä toki tuotua myös avaruutta tontille.
Meillähän asuntoprojektia lähdettiin edistämään hieman käänteisessä järjestyksessä: ensin tuli ajatus rakennettavan talon pohjasta ja talon yleisilmeestä, jonka pohjalta sitten etsittiin sopiva tontti. Nyt ostamamme tontti tuntuisi soveltuvan haaveisiimme äärimmäisen hyvin ja vaikka haasteita tontin kanssa tulee ihan varmasti olemaan, luotamme siihen, että rakennukset loksahtavat lopulta omille paikoilleen tontilla. Yksi iso haave liittyy myös siihen, että tonttitöiden aikaan esille kaivettavaa kalliota pääsisi aidosti hyödyntämään osana pihaa - mielestämme kallio ja kivi ylipäätään luonnonmateriaalina sopisi täydelliseksi graafista, pohjoismaista muotokieltä noudattelevaan taloomme. Jos siis tuohon tontin havainnekuvan vasempaan alareunaan tuleekin nurmen sijaan paljas kalliopinta näkyviin, ei se haittaisi meitä yhtään - päinvastoin.
Ennenkuin rakennuslupaa on meille myönnetty, tyydymme kuitenkin pitämään sormet ja varpaat ristissä. Toivotaan, että ajatuksemme ja toiveemme tontista menevät yksiin myös Espoon kaupungin kanssa.
Edellisviikolla saimme viimein nimet alle kauppakirjoihin. Meillä on nyt siis tontti! Tonttiprojekti oli jo sinällään alusta saakka hieman haastavan tuntuinen, sillä meidän kriteereillä (sijainti pääkaupunkiseudulla, tarpeeksi rakennusoikeutta, budjetti) ei niin kovin montaa potentiaalista myytävää tonttia tullut vastaan. Olisikohan tämä johtunut sitten vain puhtaasti siitä, että olimme tonttikauppojen osalta jotenkin väärään aikaan liikkeellä? Jotenkin kyllä ajattelimme, että emme ole ainoita, jotka aloittavat talonrakennussuunnitelmat nimenomaan talven pimeinä kuukausina; talvihan on mitä parhainta aikaa suunnitella, kun konreettista rakentamista ei tänä aikana (ainakaan niin kovin helposti) pysty tai kannata edistää ilman lisälaskua.
Nyt ostamamme tontti tuli onneksemme kuitenkin sitten jossain vaiheessa vastaan. Tontti sijaitsee Espoon Perusmäessä ja neliöitä siinä tulee olemaan kaiken kaikkiaan noin 1038 m2. Lopullinen neliömäärä tulee tarkentumaan vielä seuraavien kuukausien aikana, kunhan tontin lohoaminen saadaan suoritettua loppuun saakka. Tontin rajalle on jo vedetty kunnallistekniikka valmiiksi, joten onneksemme meidän ei tarvitse näitä lähteä itse vetämään mistään pidemmältä. Myös tiestö on jo rakennettu omalle alueellemme valmiiksi eli talomme edestä kulkee asfaltoitu tie, jota reunustaa katuvalot.
Ostamamme omakotitontti sijaitsee uudella asemakaava-alueella ja naapurustossa onkin paraikaa käynnissä kiivas rakentaminen. Näyttäisi siltä, että pääsemme itse rakentamaan omaa kotiamme kadulle ns. viimeisten joukossa. Sinällään ihan kivakin juttu, että alue muotoutuu nyt jatkuvasti ja pääsemme näkemään, minkälaisia ratkaisuja naapuritonttien asukkaat ovat itselleen tehneet. Vaikka tulemmekin rakentamaan juuri sellaisen kodin kuin millaisena sen mielessämme näemme, on silti ihan paikallaan myös varmistua siitä, että oma rakennus piha-alueineen soljuu sujuvasti alueen yleisilmeen joukkoon.
Tällä hetkellä oma rakentamisaikataulumme näyttää alustavien suunnitelmien valossa seuraavalta:
1. Rakennusluvat, talotoimittajan (ja autotallitoimittajan ) valinta, pääsuunnittelijan ja vastaavan mestarin valinta kevät-kesä 2017
2. Tontin raivaus ja maatyöt kesä 2017
3. Autotallin ja autokatoksen rakentaminen syksy 2017
4. Perustukset ja talopaketti kevät 2018
5. Sisätyöt kesä-syksy 2018
Itse asemakaava antaa meille ihan mukavasti liikkumavaraa ja vaihtoehtoja. Toki kaava määrittelee tiettyjä asioita asuinrakennuksen materiaalin ja värityksen osalta, mutta kuitenkin niin, että se ei todellisuudessa rajoita tai vaikeuta meidän jo alustavasti miettimiä ratkaisuja.
Miten ostamamme tontin asemakaava sitten ohjaa tekemistämme? Kaavan mukaan julkisivun pääasiallinen materiaali tulee olla puuta ja rakennuksen värityksessä tulee käyttää voimakkaita maavärejä välttäen sitä, että väri on sama kuin viereisessä asuintalossa. Vesikaton värin pitää olla tumma. Alueet, joille ei rakenneta, pitää säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisessa tilassa. Siis. Varsin yksinkertaisia ja helppoja määräyksiä noudattaa.
Vaikka tontti on neliöiltään iso ja itse asemakaavan määräykset varsin kevyet, ei rakentamisen osalta silti päästä välttämättä kaikkein helpoimmalla. Tontti sattuu olemaan sivuttain lievä rinnetontti, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että tonttia joudutaan tonttitöiden aikana täyttämään jonkin verran. Tonttipohja sinällään on hyvä: ensimmäiset kaksi metriä on moreenia, jonka alla on kallio. Koska nousua tontilla on parhaimmillaan kuitenkin muutama metri, joudutaan käytännössä harrastamaan jonkin verran louhintaa / kallion räjäyttämistä, jotta korkeuseroa saadaan tasoitettua. Toisaalta sitten taas, loukittua kalliota voidaan hyvin käyttää täyttömaana tonttitöissä.
Koska olemme suunnitelleet itsellemme ison, noin 110 neliön pohjalla olevan kaksikerroksisen omakotitalon sekä erillisen 60 neliön autotallin ja autokatoksen, tulee tontilla ongelmalliseksi rakennusten sijoittelu suhteessa palomääräyksiin. Autotalli tulisi sijoittaa 8 metrin päähän asuinrakennuksesta, jos haluaisimme jättää siitä palo-osastoinnit kokonaan tekemättä. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että asuintalon ja tallin väliin jää ainoastaan noin 5 metriä, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että autotallirakennukseen joudutaan tekemään palo-osastoinnit. Palo-osastointi tarkoittaa sitten taas puolestaan hieman lisäkuluja alunperin suunniteltuun autotallibudjettiin.
 |
| Itse piirtämämme havainnekuva tontille sijoiteltavista rakennuksista. Autotalli -ja katostilat tehdään yhteensä neljälle autolle ja näiden eteen tehdään iso asfalttipiha paitsi tontille sisäänajoa varten niin myös lisäparkiksi vieraiden varalta. |
Vaikka palo-osastoinnit tullaankin toteuttamaan autotalliin, toivoisimme tietenkin, että saamme asuinrakennuksen ja tallin väliä kasvatettua nyt suunnitellusta 5 metristä. Olemmekin puhuneet, että yritämme hakea tontille poikkeuslupaa sen suhteen, että saisimme rakentaa autotalli -ja katospaikat 2 metrin päähän tontin tienpuoleisesta rajasta (normaalistihan väliä pitää rajasta aina olla 4 metriä). Poikkeusluvalla saisimme nimenomaan edistettyä paloturvallisuutta talon ja autotallin valisen etäisyyden kasvaessa sekä toki tuotua myös avaruutta tontille.
Meillähän asuntoprojektia lähdettiin edistämään hieman käänteisessä järjestyksessä: ensin tuli ajatus rakennettavan talon pohjasta ja talon yleisilmeestä, jonka pohjalta sitten etsittiin sopiva tontti. Nyt ostamamme tontti tuntuisi soveltuvan haaveisiimme äärimmäisen hyvin ja vaikka haasteita tontin kanssa tulee ihan varmasti olemaan, luotamme siihen, että rakennukset loksahtavat lopulta omille paikoilleen tontilla. Yksi iso haave liittyy myös siihen, että tonttitöiden aikaan esille kaivettavaa kalliota pääsisi aidosti hyödyntämään osana pihaa - mielestämme kallio ja kivi ylipäätään luonnonmateriaalina sopisi täydelliseksi graafista, pohjoismaista muotokieltä noudattelevaan taloomme. Jos siis tuohon tontin havainnekuvan vasempaan alareunaan tuleekin nurmen sijaan paljas kalliopinta näkyviin, ei se haittaisi meitä yhtään - päinvastoin.
Ennenkuin rakennuslupaa on meille myönnetty, tyydymme kuitenkin pitämään sormet ja varpaat ristissä. Toivotaan, että ajatuksemme ja toiveemme tontista menevät yksiin myös Espoon kaupungin kanssa.
Kommentit
Lähetä kommentti